Hammasröntgenkuvausta ei pidä luvata ennen kuin suuhun on katsottu

Säteilyturvakeskus huomauttaa hammasterveydenhuollon yksiköitä turhan suurpiirteisestä röntgentutkimusten mainostamisesta.

Joidenkin yksityisten hammasterveydenhuollon yksiköiden mainoksissa on annettu ymmärtää, että tarjottuun kampanjahintaan saa muiden palvelujen ohella aina myös röntgentutkimuksen.

Säteilyturvakeskuksen (STUK) tarkastaja Verneri Ruonala huomauttaa, että, potilaan röntgentutkimuksen tarve pitää selvittää aina erikseen. Toisin sanoen mainoksessa ei voi luvata röntgentutkimusta. Säteilylain mukaan ennen röntgenkuvien ottamista täytyy tehdä asianmukainen oikeutusarviointi, jossa punnitaan kuvasta saatavaa hyötyä ja röntgensäteilystä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.

Hammasröntgen kerryttää kollektiivista säteilyannosta

Suomessa otetaan vuosittain yli kaksi miljoona hammasröntgenkuvaa, jotka kerryttävät niin sanottua kollektiivista koko väestön säteilyannosta. Kollektiivisesta annoksesta pystytään arvioimaan koko väestölle aiheutuvat terveyshaitat. Kun lääketieteelliset säteilyä käyttävät tutkimukset tehdään vain tarpeesta, ei kollektiivista annosta kerrytetä tarpeettomasti.

Verneri Ruonala haluaa kuitenkin korostaa, että potilaat saavat yksittäisistä hammasröntgenkuvista niin pienen säteilyannoksen, että niiden terveysvaikutuksista ei kannata olla huolissaan.

Koska röntgentutkimusta ei voi luvata kaikille, sellaisen lupaava mainos voi myös heikentää kuluttajien mahdollisuutta vertailla eri toimijoiden palvelujen hintoja keskenään.  Senkään takia mainos ei saa antaa kuvaa, että röntgenkuvien ottaminen sisältyy hammastutkimukseen ilman erillistä tarveharkintaa.

Markkinoinnissa on kerrottava kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat olennaiset tiedot, eivätkä annetut tiedot esimerkiksi palvelun sisällöstä tai hinnasta saa olla totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia.